Rikosoikeuden peruskysymyksiä

[siirisin]

Hei,

Sivulla 173 käsitellään ehdonalaista vapautta ja ehdotonta vankeutta. Sovelletaanko (s.182) rangaistusasteikon lieventämistä ja ehdonalaiseen vapauttamiseen soveltuvia säännöksiä siis päällekkäin? Jos tekee vakavan rikoksen alle 18-vuotiaana, saa siitä alennusta sen 3/4, ja jos hypoteettisesti tämä henkilö saisi vankeusrangaistuksen, hän alle 21-vuotiaana ensikertalaisena istuisi tuosta 3/4:sta 1/3 (koska pääsisi ehdonalaiseen)?

Sivulla 183 sanotaan, että "Lieventämisperusteet johtavat vain yhteen asteikon lieventämiseen", mutta ymmärtäisin nuo ehdonalaiseen vapauteen liittyvät lievennyssäännöt erillisiksi näistä muista lieventämissäännöistä (joita olivat rikoksen tekeminen alle 18-vuotiaana, teon jääminen yritykseen, avunanto tai vähäisempi osallisuus jne.)

Lyhyt vastaus kysymykseesi: ei missään tapauksessa sovelleta päällekkäin.

Asteikon lieventämisperusteet koskevat asteikon lieventämistä. Jos sovellat jotakin näistä säännöistä, niin saat lopputulokseksi rangaistusasteikon (esim. vankeutta määräajaksi 1 vuosi - 8 vuotta), et vielä lopullista rangaistusta. Kun oikea rangaistusasteikko on saatu, rangaistus on mitattava. Lopullisen rangaistuksen mittaamista käsitellään sivuilla 191-195. Melanderin kirjan perusteella ei kuitenkaan periaatteessa ole mahdollista lopullisesti mitata rangaistusta. Säännöt ovat suuntaa-antavia. Ehdonalaista vapautumista koskevat säännöt tulevat tietenkin vasta sitten kun henkilöllä on se lopullinen rangaistus ja hän on sitä suorittamassa.

Ainoa päällekkäisyys luvun 9 osalta on kuitenkin rangaistusasteikon lieventämisperusteiden ja mittaamista koskevien lieventämisperusteiden osittainen päällekkäisyys. Eli huomaa sivujen 183 ja 195 ristiinviittaukset.

[samperi50]

Kysymys koskien sivua 174 yhdyskuntapalvelu.

(Yhdyskuntapalvelun estee)
Henkilö jo lähiaikaina aloittamassa jo tuomitun ehdottoman vankeusrangaistuksen suorittamisen.
Toiseksi tuomioistuin voi soveltaa esteperustetta, jos sen tiedossa on tekijälle tuomittu ja täytäntöönpantava vankeusrangaistus, -- esim pitkä vankeusrangaistus

Tarkoitetaanko että jos tiedossa oleva vankeusrangaistus on lyhyt, niin henkilö voisi suorittaa vankeusrangaistuksen ensin ja sitten ryhtyä suorittamaan yhdyskuntapalvelua tästä toisesta rikoksesta.

Ymmärsinkö nyt ihan väärin.

[jurristi0]

Terve!

Mitäs tapahtuu jos vaikka henkilö A tuomitaan alaikäisenä kahteen törkeään pahoinpitelyyn? Otetaanko rangaistusasteikoksi tällöin se 14pv-7v 6kk ja tämän jälkeen määrätään yhteinen rangaistus elikkäs tossa se olisi 14 pv - 10v 6kk?

[Dinris]

Moikka,

Muutama toisistaan erillinen kysymys:

Sivulla 49: Melanderin mukaan uusi perustuslaki tuli voimaan 1999. Oikeasti ja perusoikeusjuridiikan kirjan mukaan oikea vuosi on 2000. Sivulla 76: Melander on sitä mieltä, että Suomi liittyi EIS:iin 1991, kun oikeasti ja perusoikeusjuridiikan kirjan mukaan oikea vuosi on 1990. Periaatteessa virheet piti opetella, jos niitä kirjoissa on, mutta voidaanko vaatia, että kokeessa on muistettava, mitä vuosilukuja kukakin on samasta asiasta omassa kirjassaan käyttänyt?

S. 164: "Rikesakon enimmäismäärä saa olla enintään 200 euroa". Hieman myöhemmin kerrotaan rikesakkojen suuruudet, jotka ovat 10-115 euroa. Tarkoittaako siis, että lain mukaan rikesakko voisi olla enemmänkin kuin 115 e (max 200 e), mutta asetuksessa on tällä hetkellä päädytty tällaiseen asteikkoon?

S. 114: Melander kertoo kolme sivua seuraustahallisuudesta. Hän käy läpi seuraustahallisuuden asteet eli tarkoitus-, varmuus- ja todennäköisyystahallisuuden. Sitten hän kertoo esimerkin KKO:n tapauksesta, joka koskee venäläistä rulettia. Hän aloittaa: "KKO:n viimeaikaisessa käytännössä OLOSUHDEtahallisuutta on arvioitu seuraustahallisuuden osalta muun muassa..." Olosuhdetahallisuus käsitellään vasta kolme sivua myöhemmin. Pitäisikö tässä olla, että "todennäköisyystahallisuutta on arvioitu seuraustahallisuuden osalta..."?

S. 171: "Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan lisäksi määrätä ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan". Tarkoittaako valvonta tässä ihan samaa kuin sivun 176 valvontarangaistus vai sovelletaanko nuoriin jotain omanlaistaan valvontaa?

Kiitos, jos joku ehtii vastaamaan

[tuuli]

Ja toinen kysymys on, että mitä tarkoitetaan teon huolimattomuudella noin niinkuin rautalangasta vääntäen. Tekijän huolimattomuus on selkeä, mutta onko mitään havainnollistavaa esimerkkiä teon huolimattomuudesta:(

En nyt jaksa alkaa saivarrella itseni kanssa siitä, mikä rikosnimike tai tuottamuksen/tahallisuuden aste voisi olla teoriassa käsillä seuraavissa esimerkeissä, mutta tässä yleinen luonnehdinta. Äärimmäinen rautalankaesimerkki voisi olla seuraava:

Tekijän huolimattomuus: A hakkaa mökillä halkoja, mutta on unohtanut turvottaa kirveenvarren. Tämän seurauksena terä irtoaa singoten metsässä marjastavan ohikulkijan päähän. A olisi voinut toimia toisin ja tarkastaa, onko terä jämäkästi kiinni.

Teon huolimattomuus: A jonglööraa kirveillä Stockan jouluruuhkassa. Eräs kirveistä sinkoaa ohikulkijan päähän. A on ottanut Melanderin mainitseman "kielletyn riskin", joka on konkretisoitunut tunnusmerkistön mukaisena seurauksena.

Teon huolimattomudessa on siis kyse olosuhteiden vaatimasta huolellisuudesta, tavallaan kielletyn tilanteen luomisesta. Kypärätön räjäytystyömaa, softaus lähijunassa, spontaani rugbyottelu synnytyssairaalan keskososastolla...

Olosuhteiden edellyttämä huolellisuus on hankala määritellä eksaktisti, mutta seuraava suora lainais Melanderilta "Teon huolimattomuus" -alaotsikon alta havainnollistaa mielestäni hyvin tällaisen huolellisuusvelvoitteen mahdollista sisältöä (s. 122): "RL 3:7:ssä tarkoitettu olosuhteiden edellyttämä huolellisuusvelvoite voi ilmetä ensinnäkin lainsäädännöstä. Esimerkiksi työturvallisuutta koskevassa lainsäädännössä on tarkkoja säännöksiä ja määräyksiä siitä, miten työolot on järjestettävä, jotta ne olisivat riittävän turvalliset. Vastaavalla tavalla esimerkiksi tieliikenne tai vaarallisten aineiden käsittely ovat erittäin tarkasti säänneltyjä aloja, joiden osalta huolellisuusvelvoite pitkälti määräytyy asiaa koskevan aineellisen lainsäädännön perusteella. Usealla alalla on annettu epävirallisia teknisiä normeja, joiden perusteella teon huolellisuutta tai huolimattomuutta joudutaan viime kädessä arvioimaan. Esimerkiksi tietyn laitteen valmistajan toimittamat ohjeet voivat olla tämänlaisia. Vastaavasti myös eri urheilulajeissa urheilujärjestöjen sisäset määräykset tai vastaavat voivat toimia huolellisuusvelvoitteen arvioinnissa käytettävinä teknisinä normeina."

Sanomattakin on selvää, että teidän ei näiden erityissääntelyn piiristä kumpuavien huolellisuusvelvoitteiden sisällöstä tule tietää hölkäsen pöläystä. Jos tämä aktualisoituisi esim. oikeustapaustehtäväksi (tai miksei esseeksikin), saatavilla olisi todennäköisesti esimerkiksi ote jostakin työturvallisuuteen liittyvästä lainsäädäntökokonaisuudesta, jota vasten arvioisitte tilannetta.

Tällaiset hazardit arviointitehtävät hoidetaan kokeessa aina avaimet käteen -periaatteella, jossa saatte aivan varmasti riittävän määrän tietoa vastauksenne pohjaksi. Jos teon huolimattomuutta pyydetään arvioimaan, se todennäköisesti väännetään tehtävässä rautalangasta.

[tuuli]

Sivulla 49: Melanderin mukaan uusi perustuslaki tuli voimaan 1999. Oikeasti ja perusoikeusjuridiikan kirjan mukaan oikea vuosi on 2000. Sivulla 76: Melander on sitä mieltä, että Suomi liittyi EIS:iin 1991, kun oikeasti ja perusoikeusjuridiikan kirjan mukaan oikea vuosi on 1990. Periaatteessa virheet piti opetella, jos niitä kirjoissa on, mutta voidaanko vaatia, että kokeessa on muistettava, mitä vuosilukuja kukakin on samasta asiasta omassa kirjassaan käyttänyt

Surreaalia tohelointia Melanderilta (nimim. been there virheellisine mallivastauksineni). Oikeat vuosiluvut ovat juuri kuten sanoit 2000 (perustuslaki) ja 1990 (EIS). Sanotaan tässä vaikka takki auki että kirjoittakaa lähtökohtaisesti oikeat vuosiluvut, teen kaikille oikaisuvaatimuksen omin käsin jos niistä vähennetään pisteitä.

S. 114: Melander kertoo kolme sivua seuraustahallisuudesta. Hän käy läpi seuraustahallisuuden asteet eli tarkoitus-, varmuus- ja todennäköisyystahallisuuden. Sitten hän kertoo esimerkin KKO:n tapauksesta, joka koskee venäläistä rulettia. Hän aloittaa: "KKO:n viimeaikaisessa käytännössä OLOSUHDEtahallisuutta on arvioitu seuraustahallisuuden osalta muun muassa..." Olosuhdetahallisuus käsitellään vasta kolme sivua myöhemmin. Pitäisikö tässä olla, että "todennäköisyystahallisuutta on arvioitu seuraustahallisuuden osalta..."?

Pidän näistä kysymyksistä, olet lukenut todella huolellisesti. Nähdäkseni siinä pitäisi lukea "todennäköisyystahallisuutta", juuri kuten esitit. Ei tuota tapausta voi linkittää oikein mitenkään olosuhdetahallisuuteen. Lisäksi "olosuhdetahallisuutta on arvioitu seuraustahallisuuden osalta" on ns. nonsenseä.

Vastaan noihin loppuihin kysymyksiisi kohta, se vie hieman enemmän aikaa.

[tuuli]

Kysymys koskien sivua 174 yhdyskuntapalvelu.

(Yhdyskuntapalvelun estee)
Henkilö jo lähiaikaina aloittamassa jo tuomitun ehdottoman vankeusrangaistuksen suorittamisen.
Toiseksi tuomioistuin voi soveltaa esteperustetta, jos sen tiedossa on tekijälle tuomittu ja täytäntöönpantava vankeusrangaistus, -- esim pitkä vankeusrangaistus

Tarkoitetaanko että jos tiedossa oleva vankeusrangaistus on lyhyt, niin henkilö voisi suorittaa vankeusrangaistuksen ensin ja sitten ryhtyä suorittamaan yhdyskuntapalvelua tästä toisesta rikoksesta.

Ymmärsinkö nyt ihan väärin.

Kyllä, lyhyen kakun voi periaatteessa istua ennen yhdyskuntapalvelun suorittamista.

Melander, s. 174: "Yhdyskuntapalvelu voi kuitenkin estyä ensinnäkin ehdottomien vankeusrangaistuksien vuoksi (yhdyskuntapalvelun esteet). Jos esimerkiksi tiedetään, että henkilö on lähiaikoina aloittamassa jo tuomitun ehdottoman vankeusrangaistuksen suorittamisen, se voi konkreettisesti muodostaa esteen tuomittavalle yhdyskuntapalvelulle. Toiseksi tuomioistuin voi soveltaa esteperustetta, jos sen tiedossa on tekijälle tuomittu ja täytäntöönpantava vankeusrangaistus, jos esimerkilsi tämä vankeusrangaistus on niin pitkä, että yhdyskuntapalvelun suorittaminen normaalissa ajassa ei olisi mahdollista."

Tässä on kyse siitä, että yhdyskuntapalvelun suorittaminen tulisi aloittaa "viipymättä" ja suorittaa loppuun viimeistään vuoden kuluessa tuomion lainvoimaisuudesta. Palvelun aloittamista voi tietyin ehdoin lykätä, ja eräs mahdollinen syy on ehdottoman vankeusrangaistuksen suorittaminen. Nuo Melanderin esimerkit viittaavat siihen, että tämän vankeusrangaistuksen suorittaminen kestäisi niin kauan, että yhdyskuntapalvelun normaali suoritusaika olisi ehtinyt päättyä, mikä olisi konkreettinen este koko yhdyskuntapalvelulle. Esim. ei tuomita yhdyskuntapalvelua alkavaksi 12 vuoden kakun jälkeen.

Korostan vielä, että voit unohtaa äskeisen selitykseni, jonka tarkoitus oli vain selventää kohtaa.

Älkää kirjoittako kokeeseen mitään, mitä kirjassa ei lue.

[tuuli]

Terve!

Mitäs tapahtuu jos vaikka henkilö A tuomitaan alaikäisenä kahteen törkeään pahoinpitelyyn? Otetaanko rangaistusasteikoksi tällöin se 14pv-7v 6kk ja tämän jälkeen määrätään yhteinen rangaistus elikkäs tossa se olisi 14 pv - 10v 6kk?

Täsmälleen näin!

[tuuli]

S. 171: "Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan lisäksi määrätä ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan". Tarkoittaako valvonta tässä ihan samaa kuin sivun 176 valvontarangaistus vai sovelletaanko nuoriin jotain omanlaistaan valvontaa?

Ei helvetissä tarkoita, vaikka sen kuvan tekstistä saakin. Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi määrättävän valvonnan täytäntöönpanosta säädetään ehdollisen vankeuden valvonnasta annetussa laissa. Tällainen valvonta sisältää valvottavan ja tälle määrätyn ehdonalaisvalvojan hyvän mielen tapaamisia, joiden tavoitteena on "parantaa valvottavan kykyä elää rikoksetonta elämää".

Ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittavasta valvontarangaistuksesta säädetään laissa valvontarangaistuksesta. Tämä on aivan eri kamaa, todella sairas laki, jonka mukaan "tuomittua valvotaan hänen asuntoonsa asennettavilla, tuomitun haltuun annettavilla taikka tuomitun ylle ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävillä teknisillä välineillä taikka tällaisten välineiden yhdistelmällä".

Oheisseuraamuksessa kyse on siis ehdonalaisvalvonnasta, ei valvontarangaistuksesta. Näitä kahta ei missään nimessä pidä sekoittaa keskenään.


Tässä vastauksessa käsitellyt lait ja rikoslain pykälät muuttuivat 1.5.2015 alkaen, mutta koe vedetään kirjan julkaisuajankohdan oikeustilan pohjalta.

[tuuli]

A little help needed:

s. 67 Puhutaan contra legem -tulkinnasta, eli "kansallisen oikeuden vastaiseen tulkintaan ei tulkintavaikutuksen perusteella ole velvollisuutta". Kuitenkin edellisellä aukeamalla s. 65 sanotaan, että "EU-oikeus voi konkreettisessa rikostapauksessa käytännössä estää (kansallisen) rikossäännöksen soveltamisen".

Eikö siis "kansallisen rikossäännöksen neutraloitumisen" katsota olevan kansallisen oikeuden vastaista, jos EU-oikeuden tulkinta johtaa eri tulokseen kuin kansallisen säännöksen tulkinta? Jos näin on, MIKSEI se ole sitä?

Kiitos etukäteen avusta

Niinpä.

Tähän kysymykseen ei ole vastattu aiemmin, koska siihen ei ole vastausta. Nähdäkseni asia on juuri kuten esitit - mikään oikeusteoreettinen sönkötys ei voi muuttaa sitä, että säännöksen neutraloituminen on yhtä kuin kansallisen lainsäädännön vastainen tulkinta.

Kansallisen lainsäädännön vastaiseen tulkintaan ei teoriassa ole velvollisuutta, mutta käytännössä on. Näitä kiusallisia tilanteita syntyy, kun ei pystytä myöntämään, missä oikeuden viimekätinen lähde lopulta sijaitsee.