Harjoitustehtävien kysymykset
Harjoitustehtävien kysymykset
Moikka!
Tuota velvoiteoikeuden 1 harjoitustehtävää lukiessa tuli sellainen fiilis, että tyypit olisivat velkaantunet kevytkenkäisesti / huolimattomalla rahankäytöllä ollut osuutta asiaan (luksusasunto, shamppanja) ja ihan kun muistaisin, että tuollainen poistaa oikeuden velkajärjestelyyn tai ylipäätään sovitteluun? En nyt muista että oliko kirjassa tästä (jos ei ollut niin näitä ei tietenkään saisi ottaa huomioon... )
Eli, lankeanko nyt yksinkertaisiin ansoihin ja epäolennaisuuksiin syynäämällä kaikki mahdolliset sanat tekstistä epäilevällä asenteella. Pelottaa, että itse pääsykokeessa astun sitten ihan jokaiseen ansaan enkä erota olennaisia asioita toisistaan...
Tuota velvoiteoikeuden 1 harjoitustehtävää lukiessa tuli sellainen fiilis, että tyypit olisivat velkaantunet kevytkenkäisesti / huolimattomalla rahankäytöllä ollut osuutta asiaan (luksusasunto, shamppanja) ja ihan kun muistaisin, että tuollainen poistaa oikeuden velkajärjestelyyn tai ylipäätään sovitteluun? En nyt muista että oliko kirjassa tästä (jos ei ollut niin näitä ei tietenkään saisi ottaa huomioon... )
Eli, lankeanko nyt yksinkertaisiin ansoihin ja epäolennaisuuksiin syynäämällä kaikki mahdolliset sanat tekstistä epäilevällä asenteella. Pelottaa, että itse pääsykokeessa astun sitten ihan jokaiseen ansaan enkä erota olennaisia asioita toisistaan...
Re: Harjoitustehtävien kysymykset
Minullekin tuli mieleen kysymyksiä tuosta velvarin ensimmäisestä harjoitustehtävästä (kumiankkatehdas). Nämä voivat olla ihan tyhmiä, mutta selvittäisivät silti mallivastausta.
a) Mallivastauksen kolmannessa kappaleessa mainitaan, että "Lähtökohta oikeudessamme on, että tietyn velvoitteen velkoja saa vapaasti siirtää saamisoikeutensa kolmannelle." Kävin lukemassa kirjasta sivulta 106 ja siellä sanotaan ihan samalla tavalla. Mikä tuon saamisoikeuden siirron normipohja siis on? Onko tuollainen "lähtökohta" luettavissa oikeuslähteenä oikeusperiaatteisiin vai niihin lakiin kirjaamattomiin oikeussääntöihin? Vai onko se jotain ihan muuta?
b) Oikeustapaustehtävässä kysytään saamisoikeuden siirrettävyyden kohdalla myös "Mitä Kaunon ja hänen serkkunsa nyt oikein tulisi lain mukaan maksaa?". Voisiko siitä päätellä, että pitäisi ottaa jollain tavalla kantaa myös siirretyn saamisoikeuden sisältöön vai onko sisällön säilyminen ennallaan jotenkin itsestäänselvyys?
Tänään taas alleviivaamaan
a) Mallivastauksen kolmannessa kappaleessa mainitaan, että "Lähtökohta oikeudessamme on, että tietyn velvoitteen velkoja saa vapaasti siirtää saamisoikeutensa kolmannelle." Kävin lukemassa kirjasta sivulta 106 ja siellä sanotaan ihan samalla tavalla. Mikä tuon saamisoikeuden siirron normipohja siis on? Onko tuollainen "lähtökohta" luettavissa oikeuslähteenä oikeusperiaatteisiin vai niihin lakiin kirjaamattomiin oikeussääntöihin? Vai onko se jotain ihan muuta?
b) Oikeustapaustehtävässä kysytään saamisoikeuden siirrettävyyden kohdalla myös "Mitä Kaunon ja hänen serkkunsa nyt oikein tulisi lain mukaan maksaa?". Voisiko siitä päätellä, että pitäisi ottaa jollain tavalla kantaa myös siirretyn saamisoikeuden sisältöön vai onko sisällön säilyminen ennallaan jotenkin itsestäänselvyys?
Tänään taas alleviivaamaan
Re: Harjoitustehtävien kysymykset
Milloin tulee lisää harjoitustehtäviä mallivastauksineen? Myös itseäni kiinnostaisi vastaukset edellisiin kysymyksiin!
Re: Harjoitustehtävien kysymykset
Hei mansikka tuo saamisoikeuden siirto luetaan ainakin erityisseuraantoihin, mistä puhutaan sivulla 105. Sivulla 107 puolestaan puhutaan saamisoikeuden sisällöstä siirron yhteydessä. Siellä VKL 27 mukaan sisältö pysyy "samana".
Re: Harjoitustehtävien kysymykset
Kiitos. Pitäisiköhän se mainita vastauksessakin...Ananas kirjoitti:Hei mansikka tuo saamisoikeuden siirto luetaan ainakin erityisseuraantoihin, mistä puhutaan sivulla 105. Sivulla 107 puolestaan puhutaan saamisoikeuden sisällöstä siirron yhteydessä. Siellä VKL 27 mukaan sisältö pysyy "samana".
Re: Harjoitustehtävien kysymykset
Moro!
Velvarin toista (sitä palautettavaa) tehtävää pähkäilen, ja mietin pyhäpäiväpitenemisen osuutta tehtävässä.
Tehtävänannon mukaanhan vuokrasopimuksessa määritelty vuokranmaksupäivä on kuun ensimmäinen lauantai. Sovelletaanko tähän pyhäpäiväpitenemisen periaatetta, jolloin todellinen vuokranmaksupäivä olisi vasta seuraava arkipäivä? Vai onko tässä kohtaa vuokrasopimuksessa nimenomaisesti sovittu vuokranmaksupäivän olevan juuri tuo kuun eka lauantai, jolloin kyseessä olisi sopimuksella tehty poikkeus pyhäpäiväpitenemiseen? Miten ootte tätä tulkinneet?
Velvarin toista (sitä palautettavaa) tehtävää pähkäilen, ja mietin pyhäpäiväpitenemisen osuutta tehtävässä.
Tehtävänannon mukaanhan vuokrasopimuksessa määritelty vuokranmaksupäivä on kuun ensimmäinen lauantai. Sovelletaanko tähän pyhäpäiväpitenemisen periaatetta, jolloin todellinen vuokranmaksupäivä olisi vasta seuraava arkipäivä? Vai onko tässä kohtaa vuokrasopimuksessa nimenomaisesti sovittu vuokranmaksupäivän olevan juuri tuo kuun eka lauantai, jolloin kyseessä olisi sopimuksella tehty poikkeus pyhäpäiväpitenemiseen? Miten ootte tätä tulkinneet?
Re: Harjoitustehtävien kysymykset
Pohdiskelin tuota itsekin pitkään, ja tulin tulokseen, että kyseessä on poikkeuksellisesti sovittu vuokranmaksupäiväksi lauantai... Mutta huomennahan se selviää että miten on.
Re: Harjoitustehtävien kysymykset
Itse kun en ole tunneilla, niin olisiko mahdollista saada tänne informaatiota tuon 2 tehtävän vastauksista. Mietin itsekin tuota pyhäpäivänpiteneis asiaa.. ja muutenkin jäi vähän epäselväksi mitä kaikkia asioita tehtävässä tulisi ottaa huomioon, kun tuntui olevan kauhean monta kohtaa? Mitä kaikkea pitää huomioida? Tilinmaksun sallittavuus: siitähän voi poiketa sopimuksella? Ja myös siitä, että ei hyväksytä kuin 50 € tai suurempia seteleitä? velanmaksupaikka, viemävelkaperiaate?? Miten ratkaistaan tilanne, jossa velka on maksettu eri henkilölle? ja mitä piti huomioida viimeisessä kysymyksessä, jossa vuokranantaja ei ollut toiminut sovitun mukaisesti, kenties mahdollisuus sopimuksen purkuun?
Re: Harjoitustehtävien kysymykset
Tuli myös mieleen, että liittyykö tilanteeseen KorkoL 2.2 pykälän pakottavuussuoja, josta nainitaan sivulla 77?
Re: Harjoitustehtävien kysymykset
Tein rikosoikeuden 1. materiaalipaketin tehtävää nro 5. Miksei tapauksessa tule kysymykseen välillinen tekeminen lainkaan? Eikö Jarno syyllisty Heimon osalta nimenomaan siihen vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?